Yleisesti Karatesta

MITÄ KARATE ON?

Japaninkielinen sana "karate" tarkoittaa suomeksi: "tyhjä käsi". Nimitys viittaa siihen, että kyseessä on aseeton itsepuolustusmetodi. Karate on Kiinassa, Okinavalla ja Japanin pääsaarella kehittynyt itsepuolustustaito. Nykyään karateen liittyy seuraavia asioita: 1. karate on itsepuolustustaidon harjoittelua 2. karaten harjoittaminen kohottaa kuntoa parantaen terveyttä 3. karatea voi harjoittaa kilpaurheiluna 4. karaten harjoittaminen voidaan ottaa elämäntavaksi 5. karatea harjoitetaan monien eri koulukuntien järjestelmien mukaisesti. HKK:ssa noudatetaan Wado-koulukunnan (=Wadoryu) perinteiden mukaisesti. Eräs Wado-tyylin päävalmentajista, Tatsuo Suzuki, määrittelee kirjassaan "Karate-Do" karaten oleellisimman tavoitteen mielenkiintoisella tavalla: "Karaten tavoitteena on päästä ´alkuperäiseen mielentilaan´". Edellinen yllättävältä kuulostava määritelmä muuttuu mielekkääksi, kun pohdiskellaan taistelutilannetta: siinä kaikki on mahdollista. Mitään ei voi varmuudella suunnitella etukäteen. Jos kiinnittyy ajatukseen, että hyökkäys tapahtuu potkuna, on sitonut refleksinsä tällaiseen ennakkoluuloon. Jos hyökkäys sitten tuleekin yllättäen iskun muodossa, eivät luonnolliset iskun torjuntarefleksit ehdi vapautuneesti toimia.Elämässä ei yleensäkään ole eduksi olla ennakkoluuloinen. Ennakkoluuloisuus estää uusia luovia ratkaisuja ja johtaa monenlaisiin ikäviin asenteihin, kuten rasismiin. Alkuperäinen mieli on sama kuin lapsen mieli ennen kuin tälle opetettiin käsitykset ja niihin sitoutuminen. Tämä tarkoittaa, että meidät yleensä kasvatetaan varsin ennakkoluuloisiksi. Meitä kylläkin kehotetaan olemaan ennakkoluulottomia, mutta todellisuudessa olemme kovin tiukasti sitoutuneet käsityksiimme eri asioista. Emme tahdo sujuvasti muuttaa piintyneitä käsityksiämme, vaikka todistusaineisto muutoksen aiheellisuudesta olisi vakuuttava. Karaten harjoittamisen perimmäinen tavoite on siten vapautuminen ennakkoluuloisesta ajattelutavasta ja sen aiheuttamasta käyttäytymisestä. Ennakkoluuloton ajattelumalli ("käsityksiin tarrautumattomuus") on karaten idea. Sanan "karate" suora merkitys "tyhjä käsi" tarkoittaa henkisellä tasolla "tyhjää mieltä". Huomattakoon kuitenkin, että "tyhjä mieli" ei tarkoita sitä, ettei päässä kulkisi ajatuksia. Päinvastoin - "mielen tyhjyys" tarkoittaa sitä, että ajatukset virtaavat vapautuneesti, ennakkoluulottomasti, takertelematta. Puupölkkymäinen mielen tyhjyys ei liene kenenkään mielestä tavoiteltavaa.

KARATEN LYHYT HISTORIA

Karate on pitkälle kehittynyt itsepuolustusmetodi, jonka juuret ovat kaukana historiassa. Jo vuosituhansien ajan Eurooppa, Intia ja Kiina ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään. Antiikin Kreikan olympialaisten kamppailulaji pankration on tunnetuimpia länsimaalaisia kamppailulajeja. Se oli nyrkkeilyn ja painin yhdistelmä. Aleksanteri Suuren sotaretki ylsi aikoinaan Intiaan saakka. Tällöin Kreikan ja Intian kampailulajien välillä on ollut vuorovaikutusta. Tarunhohtoinen intialainen kuninkaanpoika Bodhidharma muutti 500-luvulla Kiinaan opettamaan mielenhallinta-tekniikoita. Hän on aivan ilmeisesti opettanut intialaisia joogatyyppisiä harjoitusmenetelmiä. Taru kertoo, että Bodhidharma kehitti voimisteluliikesarjan terveyden hoitamiseksi: Lo-Han´in 18 kättä. Tämä on joogamainen liikesarja, jonka varaan nykyinen kung-fu on rakentunut.Bodhidharma loi perustan myös karatelle. Ajatellaan, että kiinalainen tekniikka "te" eli "kiinalainen käsi", joka on saanut vaikutteita Bodhidharman metodeista, siirtyi Kiinasta Okinavan saarelle, eli "kiinalainen käsi" siirtyi Kiinasta Okinavan saarelle. Siellä tekniikka vaikutti saaren omiin taisteluteknikoihin. Okinavalta varsinaiseksi karateksi kehittynyt tekniikka siirtyi Japanin pääsaarelle, jossa sitä muokattiin edelleen. Sittemmin samoilla kiinalaisilla kirjoitusmerkeilllä kirjoitettu "te" eli "kiinalainen käsi" tulkittiin Japanissa 1900-luvun alussa merkityksenä "karate" eli "tyhjä käsi". Kehollisella tasolla "tyhjä käsi" tarkoitti aseettomuutta. Henkisellä tasolla tarkoitettiin "mielen tyhjyyttä" eli kaikkeen valppaasti valmiina olevaa ennakkoluulotonta mielentilaa.

KARATE JA ZEN

Japaninkielinen sana Zen on parasta suomentaa käsitteeksi: "mielenhallintatekniikat". Kyseessä ei ole mikään mystinen tai uskonnollisen järjestelmä, vaan joukko menetelmiä, joilla pyritään vapautumaan harhaluuloista.On huomattava, että karate ei ole samuraiden taistelutaito. Samurait käyttivät jujutsua. Karaten juuret ovat Kiinassa. Tarunhohtoinen Bodhidharma tuli Intiasta Kiinaan 500-luvulla. Hänestä tuli Shaolin-luostarin johtaja. Hänen tarkoituksenaan oli opettaa mielenhallintatekniikoita - siis Zeniä.Kerrotaan, että Bodhidharma harjoitti seinään-tuijotusmetodia ("9 vuotta") eräänä mielenhallintatekniikkana. Tämän harjoituksen tarkoituksena on ilmeisesti ollut kehittää valppautta. Tarun mukaan Bodhidharma nimittäin leikkasi silmäluomensakin pois voidakseen harjoitella tehokkaammin. Maahan pudonneista silmäluomista kasvoi tarun mukaan peräti teepensaita, mikä viittaa sekin tämän harjoituksen tarkoitukseen: virkeyteen. Helsingin Karateklubissa harjoitetaan seuraavia mielenhallintatekniikoita, joista on hyötyä keskittymistä ja valppautta vaativissa tilanteissa.

Mokuso

Mokuso on keskittymisharjoitus. Sitä harjoitetaan lyhyen aikaa ennen harjoituksia ja harjoitusten jälkeen. Mieli rauhoitetaan keskittyneeksi parhaiten laskemalla hengityksiä. Samalla pidetään silmät kiinni, tai mieluiten hiukan raollaan. Katsetta ei kiinnitetä mihinkään kohteeseen. Arkimaailman kiireet ja huolet poistuvat harjoituksen avulla mielestä, kunhan opettelee tämän yksinkertaisen tekniikan.

Zanshin

Japaninkielinen sana Zanshin tarkoittaa suomeksi: "jätä mieli". Tätä mielenhallinta- harjoitusta pyritään käyttämään kaikissa harjoitusvaiheissa. Kyseessä on ennakkoluulottoman valppauden harjoittaminen - sanokaamme "valppaaminen". Ideana on, että pyritään luopumaan suunnitelmallisesta, yleensä ennakkoluuloisesta mielen käyttötavasta. Pyritään olemaan vapautuneen valppaita ottamaan vastaan minkälainen hyökkäys tahansa.Koska hyökkäys voi tapahtua mistä suunnasta tahansa, harjoitellaan näkökentän tietoista havainnointia. Tulisi opetella näkemään yhtä aikaa molemmille sivuilleen kääntämättä silmäteriään. Näkökentän erillisiin kohteisiin ei kiinnitytä, vaan pyritään havaitsemaan tietoisesti koko näkökenttä tapahtumineen yhtenä ilmiönä. Tämä on mahdollista harjoituksien myötä. Tätä näkökentän käyttötapaa suosittelee kuuluisa miekkamestari Musashi Miyamotolainen kirjassaan "Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys". Zanshin-valppaustilassa vastustajan hyökkäystapaa ei pohdiskella järkevän suunnitelmallisesti, vaan ollaan valmiita refleksinomaisesti reagoimaan mihinkä tahansa hyökkäysmalliin.Luonnonmukainen, refleksinomainen itsepuolustustaito tietysti edellyttää lukemattomia harjoitusten toistoja, jotta nämä muodostuisivat yhtä luonnollisiksi kuin polkupyörällä ajaminen. Sen jälkeen riittää pelkkä valppaus ilman ennakkosuunnitelmia: mieli tyhjänä.

WADORYU -KOULUKUNTA

Japaninkielinen sana "wado" tarkoittaa suomeksi "rauhan tie". Kyseessä on sisäisen ja ulkoisen rauhan tie. Harjoitusten tarkoituksena on pyrkiä saavuttamaan omakohtainen mielenrauha ja lisäksi pyrkiä myös rauhaan ihmissuhteissa. Japaninkielinen ilmaisu "karate ni sentenashi" tarkoittaa: "karateka ei koskaan hyökkää ensin", ei sanallisesi eikä ruumiillisesti. Tämän ajatuksen toteutuminen käytännössä edellyttää harjoittajalta vuosien ajan jatkuvaa mielen hallinnan harjoitusta. Wado-koulukunnassa pyritään karaten yleiseen tavoitteeseen: rauhalliseen, ennakkoluulottomaan, ns. "alkuperäiseen" mielentilaan, joka on Zen-harjoitusten tavoite. Sana "do" tarkoittaa "tietä". Tiellä tarkoitetaan tietyn elämäntavan noudattamista. Wadon harjoittaja kulkee tietä, jonka tavoitteena on sisäinen ja ulkoinen rauha sekä ennakkoluulottomuus eri elämäntilanteissa. Kyseessä ei siten ole pelkästään ruumiillinen itsepuolustustaito. Kehittyminen edellyttää jatkuvaa ja pitkään kestävää harjoittelua - siis elämäntapaa.

Kamppailutekniikoita ajatellen seuraavat asiat ovat Wado-tyylille ominaisia:

1. Vastustajan voiman väistäminen ja hyödyksi käyttäminen, kuten samuraitten aseettomassa taistelutekniikassa, jujutsussa..

2. Torjunnan ja vastahyökkäyksen yhtäaikaisuus, johon vielä liittyy poissiirtyminen hyökkäyslinjalta. Nerokkaimmillaan tällainen väistön ja vastahyökkäyksen yhdistelmä tapahtuu ns. nagashi-tekniikalla. Nagashi on Wado-tyylin perustajan Hironori Ohtsukan oivallus.

3. Harjoitus- ja taistelutilanteessa perustana on "rauha": fyysisellä tasolla lihasten rentous ja henkisellä tasolla tyyni ennakkoluulottomuus. Okinawan Shuri-maakunnan kata- harjoitukset ovat Wadoryun perustana. Shuriten katoissa vartalon lihakset ovat periaatteessa aina rentoina. Nopeat impulssimaiset, terävät iskut sisältävät lyhyitä lihasjännityksen hetkiä, joista heti palaudutaan rentouden tilaan. Iskujen energiat lähtevät kehosta siirtyen rentoihin raajoihin, jotka jännittyvät vain hetkeksi iskun osuessa kohteeseen. Tämän jälkeen tapahtuu välitön palautuminen rentouteen. Täten kulutetaan taistelussa mahdollisimman vähän energiaa. Iskujen ja potkujen vaikutuksen teho ei rentouden takia kuitenkaan huonone, päinvastoin impulssivoimat ovat suuria rentouteen liittyvän loppunopeuden ansiosta. Wado-koulukunnan karate on Hironori Otsukan kehittämä yhdistelmä japanilaisesta jujutsusta ja Okinavan karatesta. Wadossa on myös vaikutteita japanilaisesta miekkailusta. Otsuka oli Okinavalaisen mestarin Gichin Funakoshin oppilas.



Uudet kurssit tammikuussa 2024 :
Lapset ma 8.1 klo 16.15
Aikuiset to 17.00 toinen harjoitus la 12.00-13.00
Ilmoittautuminen yhteystietolomakkeella
tai 041 530 7330