Muistilista karatekalle:
- Pese jalat ennen kuin astut tatamille.
- Huolehdi, että harjoituspuhkusi on puhdas, ja siististi puettu.
- Pidä kyntesi lyhyinä ja siisteinä. Sido pitkät hiukset kiinni. Poista korut, kellot ja terävät hiussoljet.
- Saavu salille hyvissä ajoin. Jos tulet harjoituksiin myöhässä, jää istumaan seizaan oven eteen kunnes saat opettajalta luvan liittyä mukaan.
- Kumarra saliin tultaessa ja sieltä poistuttaessa.
- Kun harjoitukset alkavat, keskitymme harjoituksiin eli ja jätämme kaikki muut mielessä liikkuvat asiat harjoitussalin ulkopuolelle.
- Kuuntele opettajaa tarkkaavaisesti. Mikäli opettaja näyttää liikkeitä, istuudu nopeasti seizaan, jotta kaikki näkevät.
- Älä koskaan poistu kesken harjoituksen ilmoittamatta siitä ensin opettajalle.
- Pyri hiljaiseen ja keskittyneeseen harjoitteluilmapiiriin. Seiniin nojailu ja istuskelu luovat löysän tunnelman.
- Karatetekniikoita harjoitetaan vain karateharjoituksissa, ei esim. koulun takapihalla.
Pidä myös nämä asiat mielessäsi:
- Jatkuva ja tietoinen harjoittelu kehittää voimaa, joustavuutta ja hyvinvointia.
- Harjoittelu saa karatekan tietoiseksi omista taidoistaan sekä kannustaa kehittymään itseluottamusta vahvistaen.
- Opetuksessa keskeistä on kunnioitus vastustajia ja omaa itseä kohtaan sekä itsekontrolli. Omia taitoja kehitetään harmoniassa muiden kanssa.
- On myös muistettava, että voittaakseen on ensin voitettava itsensä.
- Perinteinen karaten tie on jatkuvan opiskelun tie sellaiselle, joka haluaa oppia.
Karatepuku
- Karatepukua (japaniksi ”karate-gi”) pidetään vain karateharjoituksissa. Pue se yllesi vasta juuri ennen harjoitusten alkamista ja riisu se heti harjoitusten jälkeen. Japanilaisessa kulttuurissa on tärkeää, että on oikein pukeutunut tilanteen ja paikan mukaan. Pyrimme noudattamaan tätä tapaa myös karateharjoituksissa.
- Huolehdithan, että pukusi on puhdas, siisti ja ehjä.
- Kun puet pukusi takin yllesi, peitä vasen puoli oikean päälle.
Luvut 1 – 10 japaniksi
- = itchi
- = ni
- = san
- = shi
- = go
- = roku
- = shitchi
- = hatchi
- = ku
- = ju
Pieni Budo-sanasto
A
ashi jalka
ashibarai pyyhkäisy
ashi kaitee toinen jalka eteen
B
budo kamppailulajit
budoka kamppailulajien harrastaja
C
chudan vartalon keskiosa
D
dan mustat vyöarvot
dachi seisonta, asento
dojo harjoitussali
E
empi kyynärpää
G
gedan vartalon alaosa
gedanbarai alatorjunta
geri potku
gyakuzuki vastakkaislyönti
H
hai kyllä
hajime aloittakaa
hamni kamae lyhyt seisonta
hizageri polvipotku
I
idori istuen puolustus
isudori tuolilta puolustus
J
ji ju kumite vapaaottelu
jodan pää
jodanuke ylätorjunta
junzuki etukäden lyönti askeleella
K
kakato kantapää
karate gi karatepuku
kata ennaltamääritelty liikesarja
kihon kumite perustekniikkaottelu
kingeri potku haaroihin
kiritsu nouse ylös
kumite ottelu, vapaa tai määritelty
kyu vyöarvot alta musta vyön
M
maegeri etupotku
mawashigeri kiertopotku
mawashizuki kiertolyönti
mawate käännös, käänny ympäri
mokuso keskity, mietiskele
moroteuke kahden käden torjunta
N
nagashizuki väistölyönti
naore perusasentoon
nukite peitsikäsi, lyönti sormenpäillä
O
obi vyö
ohyo kumite puolivapaa ottelu
otagai ni ”toisillemme”
otoshiuke torjunta alas
R
rei kumarrus
renraku waza yhdistelmätekniikka
S
sanbon kumite kolmen askeleen ottelu
seiken rystysten etuosa
seiretsu riviin
seisa ”istuudu suorassa”, alku- ja loppukumarrusten aloituskäsky
seishan otteluasento
senpai ohjaaja, ”isoveli”
sensei opettaja, ”isä”
shomen ni edessä olevalle
shutouke kämmensyrjätorjunta
sokutogeri potku kantapäänsyrjällä
sotouke ulkopuolen torjunta, sisältä ulospäin
suriashi liikahdus
surikomi apuaskel, saksausaskel
T
teishouke kämmenpohjatorjunta
tetsui vasaralyönti nyrkin syrjällä
tobigeri hyppypotku, hyppymaegeri
tobikomizuki etukäden lyönti
U
uchiuke sisäpuolinen torjunta, ulkoa sisäänpäin
uraken rystysten päällispuoli; lyönti rystysten päällispuolella
uramawashigeri
vastakkainen kiertopotku
urazuki koukkulyönti
ushiromawashigeri
vastakkainen kiertopotku pyörähdyksellä, takakiertopotku
ushirogeri takapotku
W
waza tekniikka
Y
yame seis
yo neljäs
yoi valmistaudu
yokogeri sivupotku
Z
zuki lyönti
Karate
Karate on sekä urheilulaji että itsepuolustusmenetelmä. Se on erinomainen tapa ylläpitää hyvää yleiskuntoa, sillä siinä kehittyvät kehon kaikki osat. Harrastajan ei välttämättä tarvitse olla erityisen vahva eikä yhtä hyvässä fyysisessä kunnossa saavuttaakseen suuren tehon karatessa.
Tasapaino, nopeus ja taito ovat karatessa ensisijaisen tärkeitä. Hyvin harjoitellut karateka eli karatenharrastaja, jolla nämä ominaisuudet ovat huippuunsa kehittyneet, pystyy voittamaan painavamman ja voimakkaamman vastustajan. Tämä vaatii kuitenkin mitä suurinta taitoa, nopeutta ja tasapainoa hänen voittamisekseen.
Vyöasteet
Karaten harrastajat jaetaan vyöasteisiin taitojensa ja harjoitteluaikansa mukaan. Alemmat vyöasteet ovat kyu-asteita, joiden jälkeen seuraavat mustan vyön dan-asteet. Suomessa on laajimmin käytössä viiden kyu-arvon järjestelmä. Aloittelijan vyö on valkoinen. 5. kyu käyttää keltaista, 4. kuy oranssia, 3. kyu vihreää, 2. kyu sinistä ja 1. kyu ruskeaa vyötä. Ruskean vyön jälkeen alkavat dan-arvot 1. dan -asteesta ylöspäin.
Karate itsepuolustuksena
Itsepuolustus on eräs karaten oleellinen osa. On olemassa satoja erilaisia itsepuolustustekniikoita. Pitkäaikainen karaten harjoittelu kehittää eräänlaisen kehonliikkeiden kuudennen aistin, jonka avulla karateka nopeasti pystyy reagoimaan vastustajansa liikkeisiin ja kääntämään ne omaksi edukseen. Tämän myötä karateliikkeet tulevat yhä tehokkaammiksi itsepuolustuksessa. On kuitenkin muistettava, että karateharjoittelun lopullisena päämääränä on, ettei taitoja tarvitse käyttää ja mahdollisista tilanteista selvitään muilla avuilla.
Karate kilpaurheilulajina
Karate on tullut myös suosituksi urheilulajiksi. Ottelun vaarat pyritään poistamaan. Tämä edellyttää ottelijoilta hallittua tekniikkaa sekä tuomareilta tiukkaa sääntöjen soveltamista. Ottelijat saavat pisteitä tehokkaista ja puhtaista lyönneistä ja potkuista. Hyökkäykset päähän pysäytetään juuri ennen vastustajaan osumista, jotta vammoilta vältyttäisiin.
Karaten historia
Karaten ja muiden budolajien juuret löytyvät kaukaisesta historiasta. Kaakkois-Aasian munkit joutuivat kehittämään aseettomia taistelutaitoja, koska heiltä oli aseiden käyttö kielletty. Munkki Bodhidharma opetti munkeille aseettomia taistelutaitoja Shaolin-temppelissä. Munkkien taistelutaito kehittyi edelleen saaden nimen Shaolin. Tämä taistelutaito kulkeutui okinawalaisten mukana Ryukyu-saarille, missä se sekoittui saaren omiin taistelumenetelmiin. Aseeton taistelu sai lisää merkitystä japanilaisen feodaalimaaherra Kagoshiman kieltäessä saarelaisilta aseiden käytön. Syntynyttä taistelutaitoa ryhdyttiin kutsumaan nimellä ”kiinalainen käsi”. Myöhemmin modernin karaten Okinawalta Japaniin vienyt Gichin Funakoshi muutti nimen tarkoittamaan tyhjää kättä. Näin lajin filosofinen perusta ja harrastajan tavoittelema tyhjä ja ennakkoluuloton mieli korostui uudella tavalla.
Japaniin karate teki maihinnousunsa vasta 1920-luvun alussa Funakoshin järjestäessä uuden lajin näytöstilaisuuksia. Suosio kasvoi kuitenkin pian ja Funakoshi jäi Japaniin ammattimaiseksi opettajaksi. Pian monet muutkin okinawalaiset mestarit seurasivat hänen esimerkkiään. Funakoshin oma Shotokan-tyyli sai seurakseen pian lukuisia muita karaten tyylisuuntia, kuten esimerkiksi Gichin Funakoshin oppilaan Hironori Ohtsukan Wadoruy-karate. Eurooppaan ja Aasiaan karate levisi 50-luvulla ja Suomeen vuonna 1967. Kehitys on ollut kuitenkin nopeaa, josta ovat osoituksena monet mitalit EM- ja MM-kisoista.
Nykyaikaisessa karatessa hyödynnetään muissa lajeissa syntynyttä valmennustietoutta. Karatekat parantavat hapenottokykyään lenkkeilemällä ja kehittävät lihasvoimaansa painoharjoittelulla. Vanhoja perinteitä ja käyttäytymissääntöjä ei kuitenkaan ole unohdettu. Harjoitukset ovat yhä kurinalaisia, eikä niissä opetettava perustekniikka ole aikojen kuluessa juurikaan muuttunut.
Lähde: www.karateliitto.fi, 2008